Vampire Killer - Arvostelu
Ottaen huomioon, että peli julkaistiin vuonna 1986, on pelissä huippuhyvät grafiikat, jos verrataan sen ajan suurpeliin, eli Super Mario Brosiin. Peli julkaistiin luultavasti aika alkuvuodesta 1986, koska pelissä ei ole tallennusmahdollisuutta. Vuonna 1986 Nintendo julkaisi nimittäin ensimmäisen pelin, jossa oli paristosavetus mahdollisuus. Tuo peli oli nimeltään Zelda. Back to business then…
Grafiikoiltaan Vampire Killer on siis aikansa huippuluokkaa (grafiikat ovat parempia kuin seuraavana vuonna julkaistu Castlevania). Oli varmasti kerrassaan upeaa aikanaan nähdä tällaista grafiikkaa, kun oli ensin vääntänyt vuoden verran SMB:tä, jossa on kieltämättä aika heikot grafiikat.
Vampire Killerin juoni oli sitä tasoa, mitä tuon ajan peliltä saattaakin odottaa, eli ei mikään ihme. Silloinhan itse peleissä ei kerrottu mitään tarinaa, vaan juoni kerrottin ohjekirjassa. Tässä pelissä juoni on melko yksinkertainen. Simon Belmont lähtee tuhoamaan Draculaa, ettei tämä tekisi koko maapallosta pimeyden maailmaa.
Suurin pelin floppi on ehdottomasti sen kammottava ohjaus. Pelissä Simon liikkuu vasen- ja oikea-nuolinäppäimistä, kyykistyy alas-näppäimestä, hyppää ylös-näppäimestä ja lyö välilyönnistä. Lisäksi on pause (F1) ja karttanappi.
Musiikit ovat pelissä samat kuin Castlevaniassakin, joten kaikki Castlevaniafanit luultavimmikin tuunistavat ne. Tästä pelistä löytyvät ensikertaa ikivihreät kappaleet ”Vampire Killer” ja ”Heart of Fire”. Äänenlaatu on valitettavasti huono.
Haasteltaan peli on juuri sitä, mitä todelliset Power Playerit vaativat nykyäänkin. Peli on nimittäin uskomattoman vaikea. Pelissä on kuusi osaa joista jokainen on jaettu kolmeen osaan ja yhteen pomoon. Pomot ovat kylläkin helpompia kuin Castlevaniassa esim. Death ei saa tehtyä lainkaan vauriota, jos vain seisoo oikeassa paikassa ja Medusan voi tapaa yksinkertaisesti heittämällä sitä pyhällä vedellä. Silti peli vaikeusaste on uskomaton. Alussa on vain kolme elämää ja continueja ei ole. Eli kun olet kuollut nuo kolme elämää ja Draculalla olisi ollut enää yksi isku kuolemaan, joudut aloittamaan koko pelin alusta. Tämä jos mikä sapettaa kylmähermoisempaakin pelaajaa.
Kokonaisuutena peli on hyvä, mutta se ei menestynyt kunnolla. Syy on selvä. Peli julkaistin vain Japanissa ja Euroopassa ja Brasiliassa, joten amerikkalaiset eivät saaneet tätä peliä käsiinsä. Peli on hyvä jokaisen Castlevania fanin ainakin koittaa.