Hahmot - Simon Belmont
† Pelattavana henkilönä Castlevanian eri nimikkeissä enemmän kuin yksikään muu sarjan hahmo.
† Esiintyy myös muissa kuin Castlevania-videopeleissä enemmän kuin yksikään muu sarjan hahmo.
† Esitetty musta-, vaalea-, ruskea-, ja -punahiuksisena.
† Ainoa Draculan vihollinen, joka on täysin järjissään herättänyt hänet henkiin.
† Simon on yksi 90-luvulla esitetyn Captain N-piirrossarjan Nintendo-hahmoista. Hahmoilla on tosin hyvin vähän yhtäläisyyksiä: piirrossarjassa Simon on turhamainen pelkuri ja tyhmähkö surffari.
Pelattavana:
Castlevania
Simon’s Quest
Harmony of Dissonance (ratkaistava pelausta varten)
Judgment
Ei sijoitettu erillisenä aikajanaan (Castlevanian eri versioita – kronologinen sija on sama) :
Vampire Killer
Haunted Castle
Super Castlevania 4
Akumajou Dracula X6800
Castlevania Chronicles
Juuri se Belmont..
Pelihahmona Simon on ensimmäinen Castlevania-protagonisti, sarjan kronologian mukaan kuitenkin Christopher Belmontista seuraava. Jos Draculan ohella täytyisi poimia henkilö, josta Castlevania tunnistetaan jopa sarjalle vieraiden keskuudessa, voi asian ilmaista näin: Simon Belmont on Castlevanialle mitä Super Mario on Nintendolle. Hän on kiistatta tunnistetuimpia, ellei tunnistetuin Castlevania-hahmoista.
Simon on esiintynyt kuudessa Castlevania-nimikkeen alla olevassa pelissä, joskin neljä niistä (sekä tietenkin Akumajou Draculan päivitetty Chronicles-versio) ovat eri versioita Castlevaniasta. Haunted Castlen japaninkielinen käännetty introteksti vahvistaa pelin protagonistin olevan Simon ja vampyyrin Dracula.
Simonin omasta perheestä tiedetään monien muiden Belmontien tapaan vähän. Akumajou Dracula Classicin alkuperäisen MSX2-version ohjekirja mainitsee hänen isänsä, mutta ei nimeltä. Eräs Simon’s Questin lopuista puhuu nuoresta miehestä, joka on ainoa toivo Draculaa vastaan Simonin kuoltua. Suoranaisesti miehestä ei puhuta Belmontina, mutta olisi järkeenkäypää jos kyseessä olisi Simonin poika. Simonin vaimo Serena esiteltiin Haunted Castlessa. Juste Belmont on Simonin pojanpoika ja päätellen hänen tiedoistaan Simon’s Questin tapahtumista, on mahdollista että hän tunsi Simonin henkilökohtaisesti.
Castlevania (1987) – 1691
Dracula nousi vailla ulkopuolista apua, kirouksensa riivaamana 1691. Synkän kreivin läsnäolo kotiseudullaan alkoi vaikuttaa oitis ja väestö kääntyi epätoivossa jälleen pelastajan puoleen. Sellaiseksi osoittautui luonnollisesti tuolloin arvostetun ja tunnetun Belmont-perheen jäsen, nuorukainen nimeltään Simon. Taianomainen ruoska kädessään Simon raivasi tiensä läpi Draculan mukana tuomaan hirviölauman päämääräänään Draculan linnan ylin torni. Simon karkotti Draculan ja edessä oli tarkoitus olla jälleen ainakin sadan vuoden rauha. Transylvania ja muu maailma jatkoi olemassaoloaan ilman vampyrien valtiaan uhkaa, mutta vain seitsemää vuotta myöhemmin Simonin henkilökohtaiset koettelemukset jatkuivat.
Simon’s Quest (1988) – 1698
Virheistään ainakin jotain oppineena Dracula langetti Simonin ylle kirouksen ennen tuhoutumistaan. Hiljalleen jokin alkoi kalvaa miestä sisältäpäin, mutta syy selvisi ajoissa jonkinlaisen hengen ilmestyessä Simonille. Kerrottuaan kreivin viimeisimmästä suunnitelmasta Simon sai uuden tehtävän – kirouksensa kumoamisen. Belmont-klaanin selviytyminen ja sitä myöten Draculan vastainen taistelu riippui tästä.
Poistaakseen kirouksen Simon matkusti halki Transylvanian haarniskaan pukeutuneena etsien kreivin piilotettuja, puuttuvia ruuminosia sekä esineistöä. Nämä olivat Draculan ainoa silloinen maallinen ilmentymä, jonka kautta hänen pimeä energiansa vaikutti, joten ne oli etsittävä ja tuhottava.
Koska Draculan voima vaikutti edelleen, vaikka lordi itse oli tuonpuoleisessa, hänen kätyrinsä parveilivat maan päällä yrittäen kaikin voimin estää miestä, joka yritti tuhota heidän herransa.
Uupuneena, kerättyään karmeat ja kirotut Draculan maalliset viisi jäännettä, hän suuntasi kreivin linnan raunioille. Asetettuaan uhrausalttarille löydetyt silmän, sormuksen, kylkilyyn, kynnen ja sydämen, hän sytytti kaiken palamaan. Vaikka tarkoitus oli ennen kaikkea tuhota Draculan viimeiset rippeet, Simon tiesi tarkalleen mitä tuhkasta tulisi nousemaan vielä kerran. Simon ei ollut elämänsä kunnossa, sillä kirous oli tehnyt tehtävänsä tähän asti, mutta täysissä voimissa ei ollut savusta ilmaantunut Draculan riivattu sielukaan.
Hyödyntäen tehtävänsä aikana hankkimiaan taikakalustoa, vampyyrintappajaruoskaa ja tietenkin sukunsa mystisiä voimia, Simon saattoi päihittää käytännössä lähes aineettoman Draculan. Kirous oli poistettu, Dracula karkoitettu ja Simon vapaa jatkamaan loppuelämäänsä.
Muut pelit
Reaalimaailmassa hän palasi Simon’s Questin jälkeen taasen bitteihin Super Nintendon edesauttamana Super Castlevania 4:ssä. Peliä pidettiin pitkään varsin pätevin perustein Castlevanian uusintaversiona ja tämän vahvisti Konami viimeisimmällä versiollaan Castlevania-kronologiasta.
Vampire Killerin voi laskea jälleen yhdeksi versiosta Castlevaniaksi, vaikka prototyypiksi NES:in valmiista pelistä (vaikkakin Vampire Killer oli monessa mielessä edistyneempi kuin Castlevania), kuten myös Haunted Castle, jolta siltäkin tosin puuttuu Castlevania-nimi. Japanissa molemmilla on Akumajou Dracula-pääotsikko ja saivartelematta ne ovatkin Castlevania-pelejä ilman tunnetumpaa nimeään.
Simon on pelattavissa salattuna, tarinattomana lisähahmona Harmony of Dissonancessa. Simonin ulkomuoto on samanlainen kuin NES:in Castlevaniassa. Sama pätee hänen ominaisuuksiinsa (kankea ohjattavuus mukaanlukien).
Judgmentissa hän on yksi valittavista taisteluhahmoista. Saatuaan selville Trevorin olevan yksi muista paikalle kutsutuista sotureista, Simon alkaa kuumeisesti etsiä häntä haastaakseen tarunhohtoisen esi-isänsä kaksintaisteluun selvittääkseen kumpi on väkevämpi ja yksinpelikampanjassaan myös voittaa. Peli on ensimmäinen jossa Simonin kuullaan puhuvan.
Simon on tunnettu useista vierailurooleistaan myös muissa pelisarjoissa. Viimeisin tapahtui 2003 Hudsonin julkaisemassa Dream Mix TV Fighters- tappelupelissä, jossa usean eri pelisarjan ja – yhtiön hahmot taistelivat keskenään. Konamia edusti Simonin ohella Metal Gear – sarjojen Solid Snake.
Suosio – miksi ?
Lienee turha spekuloida ja puhua enemmistön puolesta, mutta Simon lienee, ellei suosituin Belmont, ainakin erittäin lähellä kärkeä. Luonnollisesti tähän vaikutti, että hänet liitetään niin voimakkaasti koko sarjaan oltuaan koko sarjan ensimmäinen pelattava hahmo. Tuolloin tuskin suunniteltiin koko sarjaa Belmont-klaanin tai kenenkään muidenkaan Draculan vihollisten ympärille. Enimmäistä peliä saatettiin pitää ainoana laatuaan ja siten Simonia ainoana joka koskaan tulee vaeltelemaan linnassa tappamassa hirviöitä taikaruoskalla.
Peli ei kuitenkaan ollut ainoa laatuaan, mutta Simonin suosio kasvoi myöhemmin vain enemmän. Kenties jonkinlainen Sean Connery – ilmiö jatkui edelleen – Simon oli ja on ”ainoa oikea ensimmäinen Belmont”.
Ulkonäkö
Mikä on Simonin hiusten väri? Entä silmien? Vaikea sanoa, sillä hänet on ikuistettu täysin eri näköisenä riippuen pelistä ja tekijöistä. Toistuneita teemoja on silti löytynyt, kuten pitkät hiukset, haarniska sekä otsakoru tai -nauha.
Kultaisella 80-luvulla Nintendo otti vaikutteita elokuvista ja muusta populaarikulttuurista varsin reippaasti. Castlevanian kansitaiteessa voi huomata selkeästi yhteneväisyyksiä esimerkiksi Conan – Barbaariin. Simon on lihaksikas ja pitkähiuksinen, hänellä on metallirenkaat ranteissaan ja ylävartaloa suojaa jonkinlainen panssari. Itse pelissä Simon ei muistuttanut vähääkään kyseistä kuvaa, toisin kuin Akumajou Dracula X68000:ssa ja Super Castlevania IV:ssä, joissa molemmissa miehen ulkonäkö on jokseenkin juuri Castlevanian kansitaiteen mukainen (ja tietenkin Vampire Killerin, sillä kannen kuva on identtinen Castlevanian vastaavan kanssa, peilausta lukuunottamatta).
Simon’s Questin kannessa Simonin hiustyyli muistuttaa erehdyttävästi He-Manin vastaavaa: vaalea otsatukka on leikattu lyhyeksi ja takatukka on tietenkin pitkällä niskassa. Tällä kertaa Simon on sonnustautunut kokovartalohaarniskaan, jota voisi kuvitella aatelisten käyttävän; jalokivet näyttävät koristelevan sitä rinnan ja vyön kohdalla. Itse pelissä edellä kuvailtu haarniska on jokseenkin tallella (tosin punaisena), mutta Simonin itsensä hiukset ovat vaihtuneet lyhyemmiksi ja mustiksi. Ihossa on sentään väriä ja ilme on astetta inhimillisempi muutenkin, toisin kuin Castlevaniassa. Ironisesti Simon’s Questin sprite näyttää enemmän Vampire Killerin kuin Castlevanian spriteltä.
2000-luvulla hahmoillustraatioissa alkoivat Castlevaniassa puhaltaa uudet tuulet. Simonin haarniskat ja karumpi ulkomuoto siirrettiin sivuun Ayami Kojiman näkemysten tieltä. Simonin pitkät hiukset palasivat, mutta ne muuttuivat punaisiksi ja panssareiden sekä barbaariasusteiden tilalle tuli jonkinlainen musta eläimen talja. Jalkaan sujahtivat pitkät saappaat. Yleisilme sai Simonin enemmän nuoren näköiseksi, noin parikymppiseksi, jonka ikäinen hän suurin piirtein luultavasti olikin tuolloin. 80-luvun hahmotaitessa Simonin kasvot ovat selkeästi ahavoituneemmat ja hän näyttää pikemminkin kolmikymppiseltä.
Voimat ja kyvyt
Simon kuuluu niihin Belmonteihin, joiden voima kumpuaa enemmän fyysisyydestä (toisin kuin esimerkiksi Juste, joka hyödyntää enemmän maagisia kykyjään). Hän luottaa perustaika-asearsenaaliin -ja esineisiin eikä hänellä ole mitään henkilökohtaista erikoiskykyä. Hienoisena pikkeuksena kuitenkin Simon’s Quest, jossa Simon pelin kuluessa parantelee maagista vampyyrintappajaruoskaa lopulta tehden siitä liekehtivän. Liekehtivää ruoskaa ovat käyttäneet ainakin myös Leon ja Richter. Toisaalta Simon ostaa nämä parannukset aseeseensa.